männynkävyt!

aina ennen olen pitänyt niitä kiusankappaleina,

mutta

en enään...näin se mieli muuttuu (ja kun minusta on kyse, niin se muuttuu "aika" useinkin)

Meidän pihaa reunustaa isot vanhat männyt ja jokaisen tuulisen ilman jälkeen piha on täynnä puista irronneita oksia ja käpyjä..voitte arvata, kuinka "ihanaa" on leikata kesäisin nurmikkoa, kun piha on täynnä roskaa. Ruohonleikkuri huutaa ja puunpalasia sinkoilee ympäriinsä.nice!

Autokin on pihalla saanut tuntea lentävien käpyjen iskut "nahoissaan" :)

ja kaiken tämän takia olen inhonnut käpyjä ja tiellä olevia vinoja roskaavia mäntyjä..

olen varmaan 1000x sanonut miehelleni, että haluan ne pois pihasta ja istuttaa niiden tilalle jotain vähemmän roskittavaa. Nyt kuitenkin olen kiitollinen miehelleni siitä, että niitä ei olekkaan kaadettu (joo myönnän..olen tuuliviiri!!). Olen nimittäin kerännyt käpyjä meidän pihasta askartelua varten. Enkä edes löytänyt suureksi ihmetykseksi riittävästi hyväkuntoisia käpyjä pihapiiristä vaan jouduttiin lähtemään oikein koko perheen voimin "käpymetsälle" :D

Tällainen mä vaan olen..yhtenä päivänä haluan ihan palavasti jotain ja jo toisena päivänä voin katua edellispäivän toivomuksia..hih! 

Sunnuntaina sain koottua riittävän määrän oikeankokoisia käpyjä ja tässä muutama kuva tekemästäni käpykranssista :)

Värillinen kuva kranssista!
Valokuvasin sitä ensin sisätiloissa ennen kuin siirsin sen sille suunnitellulle paikalle eli ulos!
Taidan kyllä haluta yhden käpykranssin myös sisätiloihin :)

Tänne mä sen sitten asettelin, muiden askartelemani juttujen seuraksi!
Ruosteiseen raudoitusverkkoon roikkumaan<3

Kranssi on siis tehty "kanaverkosta" ja kävyistä.

Oikeanlaisen kanaverkon löytäminen lauantaina ei ollutkaan mikään pikkujuttu niin kuin aluksi luulin sen olevan. Ensin mieheni kävi ostamassa sellaisen ison rullan sitä paikallisesta rautakaupasta, mutta se olikin liian iso reikäistä ja kävyt eivät pysyneet sisällä kranssissa..mieheni ilmeisesti huomasi valtavan pettymykseni, kun askartelusta ei tullutkaan mitään ja suostui lähtemään paikalliselle puutarhalle yhdessä minun kanssani metsästämään pienempi reikäistä kanaverkkoa ja sieltä sitten vihdoin löydettiin se tarvitsemani. Hieman kyllä aloin siellä kaupassa se uusi kananverkkorulla kainalossa epäröimään sen ostamista. Tuntui pahalta tuhlata rahaa niin vain, kun sitä ensimmäistä vika ostostakaan ei voinut enää palauttaa sinne rautakauppaan, koska avasimme sen rullan eli se ostos meni ihan hukkaan. Mieheni kuitenkin tuntee minut liian hyvin ja tokaisi vain, että "parempi on nyt vain ottaa se oikean kokoinen verkkorulla, niin sä pysyt hiljaisena ja pääset toteuttamaan askartelusi!" Hih<3

:)

Mutta loppu hyvin kaikki hyvin..nyt koristaa käpykranssi meidän talomme ulkoseinää!