Lastenkutsut 8-vuotiaalle osa 2

H E L M I K U U.

Kuten eilen jo totesin, niin ihanaa ettei sanotuksi saa!

Näistäkin kutsuista on nyt tasan kaksi viikkoa aikaa ja tasan viikko sitten postasin kutsujen ensimmäisen osion. Se osio löytyy täältä.

Pyrkimyksenämmehän oli pitää niin matalabudjettiset -kemut kuin vain suinkin mahdollista tekemällä lähes kaiken itse. Harvoin olen priorisoinut juhlien järjestämisen niin korkealle, että tarjottavien joukossa on ollut täytekakku ja vieläpä täysin omatekoinen sellainen. Tarjottavien suhteen olen lähes aina mennyt siitä mistä aita on matalin ostaen kaikki herkut kaupasta, mutta en tällä kertaa. Aloitin kakun teon hyvissä ajoin, suunnitelmallisesti jo pari päivää ennen juhlia leipomalla kakkupohjat. Päivää ennen juhlia valmistin kakkuun täytteet paria Kinuskissan ohjetta noudattaen, leikkasin kakkupohjat sekä kostutin ja täytin ne. Varsinaisen juhlapäivän aamuna parisen tuntia väkersin valkoisen ja mustan sokerimassan avulla kaksi uljasta lumiukkoa tai akkaa. Täytyy kyllä myöntää, että olen hurjan tyytyväinen itseeni. Lopputulos ulkonäköineen sekä makuineen osoitti viimeistään sen, että kaikki vaiva oli todellakin sen arvoista. Meidän perheestä ei oikeastaan kukaan ole koskaan ollut täytekakkujen ystävä, mutta nyt on tämäkin myytti murrettu näiden lumiukko/akka-kakkujen myötä. Kinuskikissan täyte resepti otetaan siis uudelleen käyttöön huhtikuussa, kun juhlimme meidän esikoistamme.

Täytekakun(kakkujen) lisäksi tarjolla oli vain pari muuta makeaa herkkua ja suolaisena tarjottavana oli perinteisesti sipsiä. Aloittaessa pöydän kattamisen tuntui siltä, että tarjottavaa on liian niukasti ja, että pöytä näyttää liian tyhjältä. Väärässä olin kuitenkin näiden tuntemuksieni kanssa, sillä tarjottavaa oli juuri sopivasti ja jokaiselle juhlijalle osoitettu oma karkkikippo osottautui erittäin toimivaksi. Alunperin ajattelin laittaa ostamamme irtokarkit tarjolle yhteen yhteiseen kulhoon, mutta isosiskoni pienellä opastuksella päätimme kokeilla tätä omaa karkkikippo-ratkaisua ja sehän olikin sitten menestys. Kaikki saivat juuri samanverran, samanlaisia herkkuja eikä ollut kenestäkään epistä yhtään mikään 😅

Ylemmissä kuvista vilahtaneet tikkari-paikkalaput olivat myös kiva hoksaus. Laitoimme nimittäin jokaiselle kutsutulle oman eläimen kutsukorttiin ja se sama eläin löytyi myös paikkalapusta. Pientä muistin virkistämissä harjoitimme siis ennen herkkupöytään siirtymistä. Siitäkin muodostui ihan huomaamatta pieni ohjelmanumero. Muisteltiin kutsukortteja ja sitä kautta löytyi sitten kaikille oma paikkakin nopeammin. Pöydän ympärillä ei tällä kertaa ollut koristeena ilmapalloja vaan tytöt halusivat niiden sijasta, Ikeasta ostetut, pom pomit lampusta sekä katosta roikkumaan. Nekihän olisi tietysti voitu tehdä näin minimibudjettia noudattaen itse. Päädyimme ostamaan ne kuitenkin Ikeasta, sillä pom pomit olivat kätevästi tarrakiinnitteiset ja voi näin hellässä käytössä uusiokäyttää ties kuinka monta vuotta. Loppujen lopuksi näihin pom pomeihin investoiminen olikin paljon kannattavampaa kuin aikaisempien vuosien tavoin kertakäyttöisiin ilmapalloihin.

8-vuotiaan tyttöni tavoin voin itsekin todeta, että näistä kemuista tulikin loppujen lopuksi parhaimmat mahdolliset ja jo seuraavia järjestettäviä juhlia odottelen. Kivasti onnistuvat nämä kemut ja kivasti on lähtenyt myös helmikuu käyntiin. Tammikuun vaihtuminen helmikuuksi on aina täyttä juhlaa mulle. Jostain syystä tammikuun selättäminen tuntuu suuremmalta kuin minkään muun kuukauden. Syy tähän ei voi olla mikään muu kuin valoisuuden lisääntyminen ja kevään sekä kesän lähestyminen. Helmikuussa on myös monta ihanaa erityispäivää ja Runebergin päivä torttuineen on niistä se ensimmäinen. Laskiaissunnuntai hernerokkineen ja laskiaispullineen on myös odottamisen arvoinen juttu 😛