Ainut seikka mikä näitä puolen vuoden takaisia kuvia ja tätä nykyhetkeä yhdistää, on nuista ikkunoista piirtyvä TALVImaisema. Sisustus on muuttunut 6 kuukauden aikana jonkin verran ja siitä faktasta nyt tuskin kukaan erityisemmin yllättyikään, mutta tuo maiseman yhdistäminen tähän nykyhetkeen on suoraan sanottuna karmaisevaa. Yhtään ei olisi tehnyt mieli tällaisella masentavalla TALVIsäällä (siis nythän tosiaan elellään huhtikuuta, jota tuskin edes uskoisi ellei kalenteri sitä todeksi osottaisi) kirjoitella, mutta onhan tämä tilanne nyt vain ihan pakko dokumentoida (!!). Vuosien tai jopa vuoden päästä tälle tilanteelle voi ehkä jo nauraakin ellei tästä tule sitten joka vuotista ilmiötä. Eikä ole tietystikkään mitään mille nauraa, jos ei ole näin blogissa mustaa valkoisella tästä tilanteesta.
Kuvienottohetkellä eli siis marraskuussa, oli ikkunasta piirtyvä tilanne hyvinkin lohdullinen. Näin puolivuotta myöhemmin, kun kevään kuuluisi olla lämpimimmillään, on tilanne puolestaan hyvinkin lohduton. Nyt on kylliksi valoa muutenkin, ei me tarvita tänne lisää häikäisyä lumen muodossa. Ulkona pitäisi heilua haravan kanssa kera kevät- tai jopa kesävaatteiden, ei talvivaatteet päällä lumilapio kourassa. Kaikista järkyttävimmän tästä tilanteesta kuitenkin tekee se, että tätä tilannetta ei voi edes oikein takatalveksi tänä keväänä kutsua. Talvi ei ole nimittäin ehtinyt edes täältä Pohjanmaalta väistyä juuri ollenkaan, sillä täällä hiihdetään edelleen täyttä häkää. Tämä on todella historiallista. Enemmänhän täällä on totuttu siihen, että talvella ei ole lunta juuri nimeksikään ja hiihtäminen ei onnistu edes helmikuussa. Nyt täällä taidetaan hiihtää vielä toukokuussakin ja mikäli tämä kauhuskenaario tulisi toteen, niin pitäisihän se käydä maanantaina eli 1.5 käydä kokemassa kera valokuvausten. Eenemmän kuitenkin toivon, että voin taltioida kameralleni veneilyllisiä kuvia saaristostamme.
Suomihuopa katselee lauantain tavoin minua niin houkuttelevan näköisenä tuossa makuuhuoneen sängyllä, että taidan tänäänkin käpertyä sen lämpöön kera kahvikupposen ja toivoa seuraavan postauksen olevan vähemmän masentavan luminen 😏
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!