tiistai 5. syyskuuta 2017

Turisteilua ja kannustamista


Nyt ollaan pian viikon verran jo syyskuutakin elelty ja saman verran on täällä blogissa ollut hiljaista. Me ollaan tässä viikon aikana vaihdettu Pohjanmaan tasaiset maisemat Lapin tuntureihin ja voi vain todeta taas kerran, että hirmuisen kova ikävä on näitä rakkaita tunturi- sekä jokimaisemia ollut. Sen todellisen ikävän tajuaa vasta, kun autolla ohitetaan Tornio ja lähdetään ajamaan kohti pohjoisempia leveysasteita. Tornionjoki ja naapurimaan tunturit siellä taustalla, on vain jotain niin ihanaa ❤
Tämä meidän koululaisten oma loma -viikko on tänä(kin) vuonna sattunut ihan täydelliseen ajankohtaan ainakin säiden suhteen. Viime viikon perjantaita lukuun ottamatta, sää on ollut lämpimän aurinkoinen ja me ollaan saatu kokea kaikki parhaat palat Lapin luonnosta. Valokuvaus on ollu todella suuressa roolissa tämän kuluneen viikon aikana ja oikeastaan voi sanoa, että en ole pahemmin ulos lähtenytkään kameratta 🙈 Kaunis sää, kaunis Lapin luonto ja ihmiset, eihän sitä vain voi olla ikuistamatta muistikortille.




Ensimmäiset lomapäivät vietettiin reissaten. Ensimmäisenä päivänä eli perjantaina reissattiin 60km etelämmäksi, kun sadepäivä päätettiin hyötykäyttää shoppaillen ja samalla haettiin myös meidän esikoinen leirikoulubussilta jatkamaan lomailua meidän kanssa mummolaan. Lauantaina eli syyskuun toisena päivänä matkustetiin puolestaan paljon tätä meidän nykyistä olinpaikkaamme pohjoisemmaksi eli kannustamaan mummoa Levin ruskamaratoonille. Oli todella ihanaa välillä matkustaa vieläkin pohjoisemmaksi ja nähdä sinne jo pikku hiljaa saapuvan ruskan sekä vieläkin korkeammat tunturit. Me oltiin Levillä kuin turistit ainaskin, ihmetellen ihastuneena kaikkea ympärillä olevaa. Itse ihastelin lähinnä maisemia rakennuksineen kaikkineen, porukan nuorin kaikkia mahdollisia nelijalkaisia ystäviään ja isommat lapset pannukakkutalon antimia sekä matkamuistomyymälöitä. Tietysti kaikki me kannustajat ihasteltiin myös mummon ja muiden juoksijoiden huimaa juoksu suoritusta. Äitini juoksi omassa sarjassaan tällä kertaa hienosti hopealle pienoisista ongelmistaan huolimatta ja lapset saivat nähdä oman mummonsa pokkaavan hienon pokaalin itselleen palkintojenjakotilaisuudessa, aikamoista!







Levin kokemusta sekä matkamuistoja rikkaampana saavuttiin jo samana iltana takaisin tänne Tornionjokilaaksoon ja nyt ollaan reissaamiset vaihdettu rentoon oleskeluun mummolan tiluksilla. Ihmeteltävää ja uusia kokemuksia on riittänyt lapsilla täälläkin näinä päivinä. Niistä lisää myöhemmin, nyt nauttimaan taas kauniista syksysäästä ulos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää mieltäni!
Tack för din kommentar, det värmer!